Työsuhdepyörä tuli verovapaaksi luontoiseduksi Suomessa vuonna 2021. Taustalla oli hallituksen tavoite lisätä pyöräilyä ja vähentää liikenteen päästöjä 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Verottajan porkkanaan onkin tartuttu, sillä työsuhdepyöräetu on kasvattanut nopeasti suosiotaan alusta asti – ja monesta syystä. Lisäähän se esimerkiksi henkilöstön liikuntaa, mikä isossa kuvassa puolestaan vähentää poissaoloja ja parantaa hyvinvointia. Pyöräily on samalla monelle työntekijälle houkutteleva keino vähentää yksityisautoilua, ja yrityksille edistää vastuullisuus-, imago- ja ympäristötavoitteitaan.
Merkittävä tekijä työsuhdepyörän veroedun suosioon on tietenkin myös verovapauden mahdollistamat säästöt. Parhaimmillaan työntekijä säästää uuden pyörän hankintahinnasta useita kymmeniä prosentteja vaikka etu pidätettäisiinkin palkasta. Työnantaja voi myös halutessaan tarjota etua joko osittain tai kokonaan nykyisen palkan päälle. Pureudumme tässä kirjoituksessa veroetuun sekä eri tapoihin tarjota kyseistä etua.
Työsuhdepyörän veroetu luo säästöjä
Työntekijän saama etu katsotaan polkupyöräeduksi, jos työntekijällä on käytettävissään yksityiskäyttöönsä työnantajan omistama, leasingsopimuksella hankkima tai muulla tavalla järjestämä polkupyörä tai sähköpolkupyörä. Työsuhdepyörän veroetu on työntekijäkohtainen etu ja verovapaa 1200 euroon asti vuosittain. Työsuhdematkalipun ja työsuhdepyöräedun verovapaa enimmäismäärä on yhteensä 3 400 euroa vuodessa.
Verovapaus tarkoittaa sitä, että annettu etuus ei nosta työntekijän ansiotuloveroa. Säästöä siis syntyy, vaikka polkupyörän veroetu pidätettäisiinkin työntekijän bruttopalkasta, koska bruttopalkasta 100 euron vähentämisen vaikutus nettopalkkaan on vain noin 60 euron luokkaa keskituloisella suomalaisella.
Osana palkkaa vai palkan päälle?
Työnantaja voi päättää, tarjoaako työsuhdepolkupyöräetua työntekijälle osana palkkaa vai palkan päälle. Edun voi myös osittain pidättää palkasta ja antaa osittain palkan päälle.
Työsuhdepyörän veroetu osana palkkaa
Kun työsuhdepyörän veroetu annetaan osana palkkaa, verotusarvo vähennetään työntekijän palkasta. Näin ollen työntekijän bruttopalkka siis pienenee verotusarvon verran (enintään 100 euroa kuukaudessa). Nettopalkka kuitenkin pienenee keskituloisella vain noin 60 euroa, koska säästö verotuksessa on noin 40 euroa. Huomioitavaa on, että vaikka verotuksessa ei etuutta huomoida, työeläkemaksu menee myös polkupyöräedusta.
Työsuhdepyörän veroetu palkan päälle
Kun työsuhdepyörän veroetu annetaan sovitun palkan päälle, ei työntekijän bruttopalkka muutu. Palkankorotuksena annetusta verovapaasta edusta palkan sivukuluja ei makseta. Tässä vaihtoehdossa työnantaja maksaa pyörän leasing-maksut sekä mahdolliset leasing-palveluun liittyvät muut maksut. Työntekijä puolestaan saa edun itselleen kuluitta.
Mitä etuuteen voi sisällyttää?
Sähköpyörä on mahdollinen, sähköpotkulauta ei
Verottajan ohjeen mukaan työsuhdepyörän veroetuun käyvät ajoneuvolaissa määritellyt polkupyörät. Sähköavusteiset polkupyörät lasketaan ajoneuvolaissa polkupyöräksi, mutta esimerkiksi sähköpotkulautaa ei. Sähköpyörän sähköavustus saa olla maksimissaan 25 km/h.
Lisävarusteet ja huoltaminen
Verovapaan edun piiriin on mahdollista sisällyttää lisävarusteita. Hyväksyttäviä varusteita ovat lukko, kypärä, talvirenkaat, valot, lokasuojat sekä muut kiinteästi pyörään asennettavat osat kuten soittokellot ja tavaratelineet.
Pyörän huoltaminen on myös mahdollista sisällyttää veroetuun. Huollolle on mahdollista varata enintään 20 euroa kuukadessa tavallisten pyörien osalta ja 30 euroa kuukaudessa sähköpyörien osalta. Huoltokustannukset ovat osa verotusarvoa eli huollon sisällyttäminen etuuteen pienentää hankittavan pyörän maksimihintaa ja/tai pidentää leasing-kautta.
Kiinnostuitko? Työntekijän etulaskurillamme voit kätevästi katsoa, kuinka työsuhdepyörän veroetu voi hyödyttää juuri sinua.
Tutustu myös verottajan syventäviin vero-ohjeisiin koskien työnantajan työntekijälleen antamaa polkupyöräetua.
